Se oli sitten semmonen elokuvailta se.
Aina sillon tällön kaveriporukalla elokuvia katellessa kohalle sattuu semmosia tapauksia, ettei niistä sinällää ole oikeastaa mitää sanottavaa, muuta kun että ne on tylsiä. Hahmot ei kiinnosta, juoni jo miljoonaan kertaan nähtyä könää, dialogi on tyhmää eikä koko kikkareesta löydy mitään mikä jaksais pitää kenenkää mielenkiintoa yllä. Ja yleensä joku meistä (yleensä neljästä) kumminkin jaksaa etes vähän panostaa elokuvan seuraamiseen. Yleensä, vaikka elokuva ei oliskaa mikää mestariteos (niiku ne harvemmin on meijän leffailloissa), jaksetaan niihi kumminkii sen verran keskittyä, että pystytää jotai vitsiä heittämää siitä.
Kuvitelkaapa vaikka mielessänne tilanne, jossa olohuoneessa istuu neljä miestä. Televisiosta pyörii elokuva. Kaksi paikalla olijoista pelaa käsikonsoleillaan, yksi lukee 12 vuotta vanhaa IT-sanakirjaa ja yksi kävelee ympäri olohuonetta ja keittiötä etsien jotakin, jota itsekkin lukea. IT-sanakirja vaihtaa lukijaa, ja jokainen löytää jotakin hauskaa, jo vanhentunutta (tai suoranaisesti väärää tai sekaannuttavaa) tietoa jolle porukka voi nauraa. Sitten joku muistaa taas katsoa TV-ruutua ja ihmettelee ääneen "mitä vittua täs on nyt niiku tapahtunu?", ja vastaukseksi kuuluu "ei mitään hajua.".
Näin siis kului elokuvan "Nothing Left to Fear" ensimmäinen tunti. Toki seurattiin silmät tarkkana elokuvan ensimmäiset 5 minuuttia, joka kerto meille kaiken oleellisen elokuvan tunnelmasta ja mahdollisista tulevista tapahtumista. Tiedettiin siis jo etukäteen, että nyt ollaan kyllä tallattu paskaan. Ja niinhän sitä sitten oltiinki. Siitä noin tunnista eteenpäin sitten kun yritettii aktiivisesti seurata, että mistä tässä nyt on kyse, tuli vain paha mieli kun elokuva muistutti enemmän jotain teinidraamaa. Vähän ajan päästä sitten päätettiinkin kelata viimeiset puoli tuntia. Eikä siinä vieläkää tapahtunu oikeastaa mitään kivaa. Joku kakara kuoli, kyläläiset oli jotai ihme öljymörköjä, hoh hoijaa kun tunnen miten mielenkiinto lipuu kauemmas tätä elokuvaa edes muistellessa.
Heti seuraava elokuva olikii sitten taas vähä samaa luokkaa (Animal), mutta tämän kohdalla päätettiinki toimia hieman eri tavalla. Turvauduttii erääsee vanhaa konstii mikä ollaa todettu aina toimivaks, jos elokuva on tylsä. Nimittäin elokuvasta äänet pois (tai erittäin hiljaselle) ja YouTubesta joku video pyörimään taustalle ja sitte vaa nauretaa niille kohille joissa hahmojen huulet liikkuu täysin samaan aikaan kun taustalla kuuluvassa videossa. Mikä tahansa "Top Arnold Schwarzenegger quotes" video toimii erittäin hyvin, mutta tällä kertaa jäätiin kuulemaan jotakin selvästi esikouluikäisille ipanoille suunnattua animaatiota. Poccoyo tai joku semmonen.
On nimittäin erittäin hauskaa katsoa miten planeetat asettuu paikoillee just oikeella hetkellä kun YouTubesta kuuluu "Now that wasn't such a good idea, was it?" elokuvan päähahmon sytyttäessä mökin huone tuleen. Tai kun kamera lähenee elokuvan mörön jalanjälkeen ja taustalta kuuluu "Oh I wonder whose footprint this might be - do any of you know?". Hassun hauskaa.
Mutta illan toiseksi viimeisen elokuvan kohdalla (Animalin ja tämän välissä oli kaksi ihan katselukelposta elokuvaa) päätettiin viedä tätä konseptia vielä hieman pidemmälle. Elokuvana oli Open Windows jossa ex-pornotähti Sasha Grey yrittää näytellä ihan ku tavalline näyttelijä. Sanoisin että oli jopa ironista katsella tätä elokuvaa pienessä ikkunassa samaan aikaan pitäen selainta vieressä (sekä taustalla) auki, kun elokuva itse näytetään toisen päähahmon (jota näyttelee Frodo... tai siis Elijah Wood) kannettavan ruudulta. Open Windows viittaa siis tosiaan tietokoneen ikkunoihin.
Noh, mitäpä veikkaatte, että selainikkunassa oli avoinna? Ihan summanmutikassa valittuja n. sekuntin mittaisia videoleikkeitä siitä kun Sasha tekee sitä mistä hänet paremmin tunnetaan - panee. Ja se taustalla oleva selain? Vaikka mitä musiikkia. Vanha lastenlaulu "Jos metsään haluat mennä nyt" kun Sasha ratsastaa karhu pukuisella miehellä (myöhemmin sama klippi, mutta taustalla soi Munamiehen "Pomppufiilis"), sekä Pelle Hermannin tunnari, kun kädet pyörittää Sashan persettä. Myös muutaman vuoden takaisista euroviisuista internet maineeseen noussut "epic sax guy" pääsi viihdyttämään meitä, ja totta kai Haddawayn vanha hitti "What is Love?".
Ja pitihän se elokuva muutaman kerran pysäyttää, kun joku hahmo katsoi suoraan kohti vieressä olevaa selainta. Ja koko huone nauraa.
Olkoon tämä nyt sitten opetuksena kaikille, jotka ei halua ettiä uutta elokuvaa, mutta ei tavallaan haluais jättää nykystäkää leffaa kesken - pistäkää YouTubesta hassua musiikkia, tai jotain outoja elokuvaklippikokoelmia tai eskarilaisten animaatioita pyörimää ja naurakaa niin että päätä särkee ja itku tulee. Se on hassua se!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti