Kesän animekauden avaus - osa #4

Vielä viimoset.

Ushio to Tora
Kovasti on sellane perus shonen-sarjan tuntune. Päähahmo löytää kellarista demonin mikä on keihäällä kiinni seinässä ja joutuu vetää sen demonin vapaaks ku pienempiä demoneja alkaa parveilla lähistöllä. Demoni kyllä lupaa tappaa ne pienemmät, mutta tietenkii valehtelee (sehän on demoni) - mutta päähahmo saakii omat demonimaiset voimat käyttöö keihään kautta. Piirrustustyylistä en ihan kauheesti pidä, mutta kyllä se menee.
Jatkoon - toistaiseksi.

Danchigai
Noniin, 3 min 30 sek pitusia jaksoja. Ihan paljoa näistä ei kyllä saa irti. Komediaa 5 sisaruksen (4 siskoa ja 1 veli) yhteiselosta. Ihan mukavan olonen. Hankala tästä enempää sanoa kun ei siinä kerenny ku vähä esitellä hahmoja. Nuorimmat kaks pyörii aina yhessä, toinen rasavilli johtaa ja toinen tulee perässä. Kolmas sisko taitaa olla ihastunu veljeensä. Veljeä riepotellaan ees-taas. Vanhin sisko toimii äitihahmona. Lopputunnari, vilaus seuraavasta jaksosta, loppu.
Jatkoon - toistaiseksi.

Gakkou Gurashi!
Ööh... No nyt oli kyllä yllättäjä, kun olin vielä unohtanu ton kuvan kokonaa. Odotin sellasta kevyttä komediaa ja söpöilyä siitä kun 4 tyttöä pyörii koulussa, mutta loppujenlopuks... sainkii just sitä. Leijonan osa jaksosta menee siinä kun 2 tytöistä jahtaa niiden klubin huostassa olevaa koiraa ympäri koulua, samalla kommeltaen. Mutta sitte päästii jakson loppuun, ja sanotaa vaa että odotan innolla miten tässä tulee käymää. Nii ja engl. nimi on "School-Live".
Jatkoon!

Kangoku Gakuen
Aikas pitkälle vietyä... komediaa? Tyttökoulu päättää että nyt tänä vuonna päästetää myös poikia sisää, mutta sitte myös samalla kaikki kanssakäyminen johtaa koulun sisäseen vankilaa joutumisee. Ja koska tää anime on japanilainen, nää ainoat 5 poikaa jotka tähä kouluu on päässy, päättää tirkistellä tyttöjen pukuhuoneesee. No totta kai ne jää kiinni ja heitetää sinne vankilaa. Jäi kyllä vielä vähä epäselväks että mitä tän sarjan nyt pitäs olla, kun ei tää miltää trilleriltä tunnu, ja komediaks tää on aika hepponen, mutta en myöskää draamaks tätä kutsuis... Pitää tarkkailla. Engl. nimi "Prison School".
Jatkoon - toistaiseksi.

God Eater
Toistaseks vielä aika mitäänsanomaton, vaikkakin paikotellen itseasiassa aika tyylikkään näkönen. Hirviöt möyrii isojen muurien ulkopuolella samalla kun ihmiset on peloissaan muurien sisäpuolella. Päähahmo vaikuttaa olevan "New-Type", eli... pystyy käyttämää jotai asetta mitä muut ei? Kusee kumminki kaikki tappelutilanteet simulaattorissa, vaikka vaikuttaaki lupaavalta. Meinaa kuolla kun hirviöt puskee muurin läpi, mutta 1 yksikkö pelastaa sen. Ja ihan varmasti seuraavassa jaksossa päähahmo sanoo tähtäävänsä siihen, että pääsee osaks tätä 1 yksikköä. Hirviöt näyttää kyllä kakalta, ku ne on semmosia CGI könttejä.
Jatkoon - toistaiseksi.

Siinäpä ne sitten oliki mitä tarkistelin. Oisin vielä tavallaa halunnu kirjotella jotai Death Note live-action sarjasta, mutta kun tuli paha mieli jo ensimmäisen vartin sisää ku sitä oli muuteltu NIIN paljon. Toki, jotain pientä sallittakoon muuteltavan ku siirrytää mediasta toisee, mutta kun eipä siinä alussa ollu muuta samaa alkuperäsen mangan kanssa kun sarjan ja päähahmon nimi, ja se että päähahmo edelleen löytää sen Death Noten. Yagami itessää on ihan erilainen hahmo kun lähdemateriaalissa, ja sen ympärille on ollu pakko tunkea vaikka mitä koulukiusattuja kavereita ja osa-aika töitä opiskelun ohelle. Ehkä saan joskus aikaseks kattoa sen vielä jälelle jääneen vajaan tunnin, mutta odotuksia on nyt vielä vähemmän mitä alunperin oli.

Kesän animekauden avaus - osa #3

Kolmas köntsä.

OverLord
Yggdrasil on DMMO-RPG. D niin kuin Dive, minkä tarkotus varmaa selitetää sit joskus. Mutta joo, taas näitä mömörpöger animeita missä yhtäkkiä pelistä tuleeki totta, NPC hahmoista tulee oikeita, UI häviää ja kaikki taiat ja kyvyt tehään "tuntemalla ne kehollasi". Tästä kyllä riittää kertomaa kaiken ku sanoo että tää on sellane "nettiroolipeli anime". SAATTAAHAN tässä olla jotai erikoista, mutta en kyllä jaksa seurata sen takia.
Ei jatkoon.

Joukamachi no Dandelion
Slice of life sarja isosta ja vilkkaasta 9 sisaruksen perheestä. Nii ja isä on kuningas ja kaikilla lapsilla on joku erikoiskyky (esim. teleportaatio ja itsensä kopioiminen). Isä on myös määrännyt, että valvontakamerat seuraa näitä lapsia kaikkialla (paitsi kotona ja koulussa) jotta kansa oppis tuntemaa ne, koska jostai näistä lapsista tulee seuraava kuningas. Itseasiassa ihan mukavan olonen, sellasta heikkoo komediaa ja ihan pikkase sellast söpöilyä.
Jatkoon - toistaiseksi.

Monster Musume no Iru Nichijou
Lamia (puoliks ihmine, puoliks käärme) haluaa panna ihmistä, mutta kun laki estää sen. Tästä seuraa sit monenlaisia "hulvattomia, hervottomia ja hassunhauskoja" tilanteita missä mies ja lamia menee esim. rakkaushotelliin koska se on "ainoa paikka lähellä missä ne voi olla kahestaa". Komediaa tän kai pitäs olla, mutta kun ei nää vitsit toimi enää ku on nähny ne täysin samat aikasemminkii. Aika iso osa ajasta keskitytää kyllä siihe, että millä verukkeella tän lamian saa riisumaa vaatteet, koska se on komediaa. Melkei jätin jo ekan jakson kesken.
Ei jatkoon.

Jitsu wa Watashi wa
Kouludraamakomediaa. Poika joka ei osaa valehella tai pitää salaisuuksia, joutuu pitämää ihastuksensa kohteen salaisuuden kun käy ilmi että tää tyttöhän on vampyyri. Muistan joskus ennen muinoin lukeneeni tätä mangaa ehkä jopa n. 3 lukua ennen ku lopetin. Enkä kyllä ala tätä animena kattomaa tämän enempää. Voihan tää ihan OK olla jos tän tyylistä sarjaa kaipaa.
Ei jatkoon.

Himouto! Umaru-chan
Höttö komediaa siitä kun isoveli ja pikkusisko asuu yhessä. Pikkusisko on ulkomaailman nähden kiltti ja kaunis ja hyvä koulussa jne jne mutta kotona ollessa muuttuu itsekkääks, laiskaks ja hemmotelluks otakuks. Ja isoveli ihmettelee. Alkuun tää vaikutti vielä ihan OK:lta, mutta sitte tää vähä lässähti ku loppujaksosta koitettii tehä semmone hellyyttävä. Ois vaa pysytty siinä komediassa ni oisin saattanu ehkä kiinnostua. Tarkistelen kyllä vielä seuraavan jakson.
Jatkoon - toistaiseksi.

Kuusen Madoushi Kouhosei no Kyoukan
Puoleevälii asti jaksoin kattoa. En onnistunu löytämää mitää mielenkiintosta, ja sit sama vitsi toistetaa kolmee kertaa peräjälkee. Näistä naishahmoista on tehty vitun ärsyttäviä. Varsinkii ensimmäisestä oppilaasta, joka törmää päähahmoo ku juoksee nurkan takaa paahtoleipä suussa. Paahtoleipä lentää päähahmon haaroihi, ja siitä olleesta mansikkahillosta jää jälki... joka johtaa siihen, että tyttö syyttää päähahmoa pervoks. Miksi? MIKSI?
Ei vitussa jatkoon.

Gate: Jieitai Kanochi nite, Kaku Tatakaeri
Lyhyesti ihan vaan "Gate". Japaniin ilmestyy yhtäkkiä iso portti josta puskee läpi armeijan verran keskiaikasia sotilaita, lohikäärmeitä ja pienempiä hirviöitä. Nämä tapettua Japani pohtii että pitäsköhän sitä käyä vilkasemassa mitä siellä portin toisessa päässä on. Jakso loppuuki siihe kun isompi joukko Japanin Puolustusvoimista ajaa portista sisää. Ihan kiva sekotelma nykypäivää sekä fantasiaa, vaikka kovasti jäi semmonen fiilinki että nykypäivää ei enää vähä aikaa nähä muuten ku armeijan varustuksessa. Kyllä ainakii minun mielenkiinto heräs.
Jatkoon.

Kesän animekauden avaus - osa #2

Seuraava satsi. Ja alotetaa vielä tyylikkäästi tisseillä!

Bikini Warriors
5 minuutin jakso pelkkää voihkinnalla säestettyä muodokkaitten animetyttöjen heilumista ja pomppimista. Oli sinne mahtunu ainakii yks vitsi siitä miten miespuoliselle myyjälle bikinit ja uimapuvut on sama asia, mutta naisten mielestä ne on IHAN eri juttuja. Varmasti tällekkii oma yleisö on, mutta ite jos haluan kattoa animetyttöjä bikineissä heilumassa ja heiluttelemassa, etin sitte suoraa hentaita.
Ei jatkoon.

Chaos Dragon
Joku sota oli jossai mantereella ja idästä ja lännestä tuli sotilaita ja sit ne keskellä olleet jäi jalkoihi ja sit oli joku punane lohikäärme minkä piti suojella niitä mut se tappoki niitä. Ja nyt muutamia vuosia myöhemmin käy ilmi että se kenestä kaavailtii kuningasta saiki tehtyä sopimuksen sen punasen lohikäärmeen kanssa että se voi käyttää sen voimia, ku se lohikäärme puhu sen pojan päässä. Mutta ku sen voimien käyttämine vaatii aina uhrauksen, ja heti jakson alussa viitataanki tilanteesee missä päähahmo on päättäny että ketkä kaverit se tappaa että se voi pelastaa toiset kaverit. Ja sit oli kans jotai vallankumousta ja jotai. Kirjotan tätä heti jakson loputtua (ja nopeesti googlattua) enkä muista siitä enää mitää. Animaatioki oli vähä kökköä, ja hahmo design oli vielä vähä kökömpää. Designiin varmasti vaikuttaa se, että about jokaisella tärkeellä hahmolla on eri hahmosuunnittelija taustalla.
Ei jatkoon.

Ranpo Kitan - Game of Laplace
Oikein mielenkiintosen olone sarja. Taustatutkimus kertoo tarinan ottaneen paljon vaikutteita jo edesmenneen Edogawa Ranpon kertomuksista. Ja nyt on näemmä 50 vuotta sen kuolemasta. Tarina alkaa siitä kun päähahmo herää omasta luokastaan, kädessään rautasaha, ja luokan edessä tuoliksi muotoiltu kuollut opettaja. Päähahmo ottaa tilanteen yllättävän rauhallisesti, huomauttaen että eihän hänellä ole mitää hätää jos vaan onnistuu selvittämää murhaajan. Jo ensimmäisessä jaksossa tässä sarjassa on semmone kiva, pikkasen outo/vinksahtanu fiilis mistä ite tykkään kovasti.
Jatkoon.

Shimoneta to Iu Gainen ga Sonzai Shinai Taikutsu na Sekai
Lyhennettynä vaan "Shimoneta". Maailma jossa kaikki tuhmat vitsit ja pervoilu on kiellettyä. Päähahmo joka kulkee pikkarit naamassa pelkät pyyhkeet päällä huutelemassa rivouksia. Siinäpä se oikeestaan. Oisin voinu ehkä innostua jos ne tuhmat vitsit ois ollu oikeesti 1) tuhmia 2) vitsejä, mutta kun tässä sarjassa pelkän tussun sanomine riittää pervoks vitsiks.
Ei jatkoon.

Sore ga Seiyuu!
Vahva yhistelmä sekä viihdettä että informaatiota, tää sarja kertoo ääninäyttelijäks haluavasta naisesta, samalla valottaen hyvinkii paljon sitä mitä ääninäyttelijän työhön kuuluu. Erikseen näytetään tapoja työpaikalta, kuka kukin on äänittämön puolella jne. Saman tyylinen kun Shirobako (josta pidin oikein paljon), mutta vähemmän juonta ja enemmän infoa - ainakii vielä. Mitään tän enempää tästä ei oikei voi sanoa, kun ensimmäisessä jaksossa ei oikeesti tapahtunu muuta ku kotoa töihin lähtö, työtovereiden tervehtiminen, ääninäyttelyä ja kotiinlähtö.
Jatkoon.

Okusama ga Seitokaichou!
Alkuu luulin että tää ois vaan sellane romanttine kouludraama komedia (pojan ja tytön vanhemmat on sopineet keskenää että lapset menee naimisii), mutta sitte huomasin että tästä on erikseen myös sensuroimaton versio. Veikkasin ettei siinä nyt varmaa mitää hirmu isoa eroa ole, sensuroidussa ja sensuroimattomassa, mutta onhan niissä sitte oikeestaa - ja tää vielä korostuu kun huomaa että tää on kanssa näitä sarjoja missä jaksot kestää vaa 8 minuuttia. Ensimmäisessä jaksossa oli kolme kohtaa mitä huomasin mitkä eros versiosta toiseen, ja niistä vaan sen viimesen (ja selkeimmän) kohalla ymmärrän sensuurin. Hypätää nimittäin aika lähelle ihan suoraa hentaita. Pervouksista sen enempää puhumatta, oli tää ihan OK.
Jatkoon - toistaiseksi.

Million Doll
Sarja mikä pyörii japanilaisten teini-idolien fanittamisen ympärillä. Ymmärrän ettei välttämättä oo paljoa motivaatiota jos tehää 8 minuuttisia jaksoja, mutta about puolet oli vaa sitä kun näytetää yhtä kuvaa ja kamera liikkuu yhtee suuntaa. Se animaatio mitä oli, oli laiskaa sekii. Ja alun 3D pätkä... Ei tästä oikei voi muuta sanoa. Näyttää laiskalta, eikä tässä oikei mitää sisältöäkää ole.
Ei jatkoon.

Kesän animekauden avaus - osa #1

Uus animekausi alkaa ja kuten omaks tavaks on tullu, tarkistan about kaikista sarjoista ensimmäisen jakson nähdäkseni mitä on tarjolla. Jätän kyllä suoraan pois kaikki sarjat mitkä on jatkoa tai esiosia tai spin-offeja, sikäli mikäli en oo sitä ensimmäistä nähny.

Ilmotan jokasesta sarjasta erikseen, että jatkanko vai enkö niitte seuraamista. "Toistaiseksi" meinaa sitä etten osaa sanoa vielä ensimmäisen jakson perusteella varmaks, vaan seuraavat 1-3 jaksoa päättää sarjan kohtalon jatkon suhteen. "Jatkoon" ei tietenkää takaa sitä että katon sarjan loppuu asti, jos se yhtäkkiä muuttuuki paskaks. Kyse on kumminkii vaa pikasesta tuomiosta ensimmäisen jakson perusteella.

Rokka no Yuusha
Tarina kertoo että muutaman sadan vuoden välein jumalatar valitsee 6 sillä hetkellä maailman vahvinta, ja antaa niille voiman tuhota aina muutaman sadan vuoden välein maailmanvaltausta yrittävä demoni. YLLÄTYS YLLÄTYS päähahmo on yks näistä vahvimmista, kuin myös hänen luonaan vieraillu mysteerityttö. Taistelu oli aika tyylikästä, eikä hahmot tunnu - ainakaan vielä - täysin kliseekirjasta kopioiduilta.
Jatkoon - toistaiseksi

Akagami no Shirayukihime
Seurataan Shirayuki nimistä nuorta naista jolla on "oudon väriset" (eli omenan punaiset) hiukset ja jonka paikallinen prinssi haluaa rakastajattareksi. Mutta tyttöpä lähtee livohkaan ja törmää metikössä kaveruskolmikkoon ja ystävystyy näistä yhteen. Mutta prinssipä löytääkin Shirayukin olinpaikan... Ei ainakaa vielä ollu niin kliseistä shoujoa ku pelkäsin, eli uskallan vielä kattoa ainakii seuraavan jakson.
Jatkoon - toistaiseksi

Aoharu x Kikanjuu
Hassunhauskoja ja hulvattomia väärinymmärryksiä ja ylilyötyjä reaktioita kun/jos totuus tulee ilmi. Kaikki varmaa jo arvaaki millasia hauskoja tilanteita on luvassa, kun päähahmo on pojaks pukeutunu tyttö, eikä kaikki älyä että se on oikeesti tyttö. Melkee jätin jo ensimmäisenki jakson kesken, vaikkakin hymähdin kyllä jopa kolmesti.
Ei jatkoon.

Charlotte
Päähahmo teinipojalla on kyky ottaa muiden ruumis haltuun 5 sekuntiksi jos hänellä on heihin suora näköyhteys, mutta samalla hänen oma ruumis lyyhistyy tajuttomana maihin. Tätä kykyä hyväksikäyttäen hän saa kaikista kokeista parhaat pisteet ja pääsee alueensa parhaaseen kouluun, kunnes toisen koulun oppilaat paljastavat että hänenlaisilleen erikoisten kykyjen omaaville on oma koulu, jonne hänet siirretään. Ihan toimivaa komediaa, ja luvassa on varmasti myös draamaa, ja kun kyse on erikoiskyvyistä, ni on siellä varmaa jotai tappelua kans.
Jatkoon.

Classroom Crisis
Kirishinan Tekniikan Akatemian A-TEC luokalle pitäs tänää siirtyä uus oppilas toisesta koulusta. Mutta kuinkas ollakkaan, se on kidnapattu ja siitä pyydetään lunnaita, koska se on myös Kirishina Yhtiön toimitusjohtajan veli. Oppilaat käy tietenkii pelastamassa hänet, mutta samalla romuttaa niitten justiinsa kasaaman avaruusaluksen. Tästähän uusi oppilas ei oo kovin ilone, koska hän on myös Kirishinan johtoportaikossa töissä, ja aikoi jo muutenki leikata A-TEC luokan budjettia. Ihan kivan tuntune, lievällä sci-fillä höystetty koulusarja, mikä onnistu luomaa sellasen pienen jännityksen tunteen kesken lennon.
Jatkoon - toistaiseksi.

Gangsta.
Ensimmäinen mitä kohtaan oli JOTAIN ennakko-odotuksia. Lähinnä mietin että "vois olla iha jees". Oon kyllä jo ensimmäisen jakson jälkee messissä, kun tuli sellaset kivat Baccano sekä Samurai Champloo fiilikset. Baccano koska hahmokaarti tuntuu olevan aika massiivinen, ja pyörii rikosten ympärillä. Samurai Champloo koska soundtrack oli samantyylinen (säveltäjä porukasta löyty Tsutchie, joka oli myös Champloossa) ja vähän tuli semmoset fiilikset, että joka jaksossa on oma tarina ja taustalla on ehkä joku isompi jatkuva tarina.
Jatkoon.

Wakaba Girl
8 minuuttisia jaksoja neljästä lukiolaistytöstä. Slice of lifeä ja komediaa. Mitäpä siitä muuta sanomaa. Samat vitsit ku muissakii tän tyylisissä sarjoissa.
Ei jatkoon.

Missä keiju lentää?

Tällä kertaa puhutaan vähän videopeleistä. Tarkalleenottaen Bravely Defaultista. Juonipaljastukset saatte ite maalata ja lukea. Taustalle vielä musisointia:
Love's Vagrant
Land of Glaze
That Person's Name Is

Poseeratkaa niiku tarkottaisitte sitä!

Bravely Default: Where the Fairy Flies (Flying Fairy japanissa)on pelinä about niin perus JRPG (Japanese Roleplaying Game) kun japanista tullu roolipeli voi olla. Päähahmokatras koostuu neljästä nuoresta aikuisesta: Agnés (20), Tiz (19), Edea (18) ja Ringabel (23) (japanissa kaikki on 3v nuorempia, koska ???), jotka lähtee pelastamaa maailmaa Agnésin keijun, Airyn, neuvoessa heitä herättämään neljä simmahtanutta kristallia. Jokasella kristallilla on tietysti oma elementti mitä ne pitää yllään - ilma, vesi, maa ja tuli - ja joiden sammumisen takia maailma on nyt aika paskassa jamassa. Aika perushuttua jos on ennenki pelannu japsi-ropelluksia.

Pelillisiltä avuiltaan Bravely onkii sitte jo vähän uniikimpi tapaus. Toki, itse taistelumekaniikat on kuin suoraan Final Fantasy V:stä, mutta vuoropohjasena. Jokasen hahmon hahmoluokkaa voi vaihtaa, mikä muuttaa hahmon kykyjä ja antaa käyttää kyseiseen hahmoluokkaan liittyviä liikkeitä. Esimerkkinä vaikka munkki, joka toimii parhaiten paljain käsin lyödessään, tai valkonen maagi, joka pitää koko ryhmän hengissä. Tai sitten voit yhistellä eri hahmoluokkien erikoisuuksia ja tehä valkosen maagin mikä parannusloitsujen välissä voi käydä munkin lailla pieksemässä hirviöitä paljain käsin! Oma suosikki oli mustan ritarin sekä miekkataikurin yhistäminen, vaikkakin se poisti kaiken haasteen kaikista tappeluista. Osa kaikista mahollisista yhistelmistä on kieltämättä aika ylivoimasia, mutta niitten monimutkasimpien keksiminen vaatii jo sen verran paneutumista ja kekseliäisyyttä etten ite ainakaa menis tätä peliä siitä parjaamaa. Eri hahmoluokkia on yhteensä 23, ja niistä ei saa kun kolmanneksen tarinan aikana, ja loput sivutehtävistä. Ja siitä vuoropohjasuudesta: Bravely Defaultissa voi käyttää ennakkoon tulevia vuoroja, tai säästää nykynen vuoro tulevaisuuden varalle! Default toimii sekä puolustamisena että vuoron säästämisenä. Braven avulla pystyy käyttämää tulevia vuoroja ennakkoo, kerralla maksimissaan 4. Tällä pystyy helposti lopettamaa tappelut heikompia vihollisia vastaa yhellä vuorolla, tai tapattamaan ittensä kun tehty vahinko ei sitte riittänykkää.

Tiz, Edea, Ringabel, Agnés

Sitten se mikä yllätti miut kaikkein eniten, ja vieläpä positiivisella tavalla. Nimittäin kaikki säätö mahollisuudet ja sellaset pienet lisäykset mitä ihmettelen ettei oo about kaikissa tämän genren peleissä. Vaikeusasteen (helppo-normaali-vaikea) ja ääniraidan (japani tai englanti) vaihtaminen on aika yleisiä, mutta myös tekstien - taikka pelkkien päähahmojen nimien - vaihtamine englannin ja japanin välillä on jo harvinaisempaa. Voit myös erikseen valita, että saatko taisteluista rahaa, kyky- tai kokemuspisteitä, tai vain jotai niistä, ja että kuinka tiuhaan tahtiin törmäät tappeluihin (+100% ja -100% välillä). Sitten ne lisäykset. Tappelut voi laittaa rullaamaan automaattisesti, jolloin omat hahmot toistaa sitä samaa kun viime vuorolla kunnes ite haluat ohjata tai ryhmä tai vastustajat kuolee. Ja tappeluiden nopeuttakin voi säätää! Tappelun voi joko kokonaa pysäyttää, pyörittää normi vauhtia, nopeuttaa 4x tai maximissaan 8x nopeudella. Auttaa mahollisessa grindaamisessa erittäin paljon, kun optimaali tilanteessa ei tarvii etes kattoa mitä pelissä tapahtuu.

Niin, ja siitä musiikista! On nimittäin aika perkeleen hyvä soundtrack. Ei ihan pelkästään semmosta mitä fantasiamaailmaan sijottuvassa tekeleessä odottais olevan. Sieltä täältä pulpahtaa esiin vähän rockimpaa musisointia, mikä itseasiassa sopii erittäin hyvin tähän. Lisäpisteitä kyllä pakko antaa sellasten soittimien käytöstä mitä harvemmin kuulee pelien ääniraidoilla - selkeimpänä haitari. Pitää kyllä tutkailla, että mitä kaikkea muuta tää säveltäjä "Revo" on saanu aikaseks, kun ei toi nimi entuudestaan ole yhtään tuttu.

Airy, jolla on erittäin ärsyttävä ääni molemmissa dubeissa

Mutta sitten se tarina, mistä en nyt ihan täysin osaa päättää että pidänkö vaiko enkö. Noin puolet pelin tarinasta on ihan hyvää, sellasta perus fantasia jrpg-huttua, niinku aikasemmin mainitsinkin. Teinit kiertää maailmaa herättelemässä maailmaa kasassa pitäviä kristalleja. Mutta sitten se jälkimmäinen puolisko on aika pitkälti vaan sitä ensimmäisen puoliskon toistoa - neljään kertaan. Onhan sille ihan pätevä syy sitten loppujen lopuks, mutta on se silti vaan sitä saman toistoa. Onneks sivutehtävät tuo lisämaustetta muuttamalla niihin kuuluvien hahmojen käyttäytymistä sekä pomotappeluitten koostumusta, millä on iso vaikutus myös niitten haastavuuteen.

 Onhan sille ihan pätevä syy sitten loppujen lopuks, mutta on se Loppujen lopuks toi on kyllä erittäin hyvä oman genrensä edustaja, vaikkakin ymmärrän kyllä jos se tarina alkaa tympiä pidemmän päälle. Hyvä taistelumekaniikka, uniikki visuaalinen tyyli, loistava soundtrack ja sellane mukava puuhastelun tunne jaksaa kyllä kannatella pelin loppuun asti. Ja voihan tätä tietty testata jos vaan 3DS/2DS löytyy, nimittäin tästä on eShopissa demo saatavilla mistä saa kyllä erittäin hyvän käsityksen siitä, millanen peli on kyseessä ja jaksaako sitä itse pelata. Ite en voi kun suositella lämpimästi, mutta sillä varotuksella, että tarina saattaa alkaa maistua puulta. Aikaa siihen saa upotettua ihan mahottomasta, sillä oman pelin kello näyttää 102 tuntia ja risat, ja vielä ois New Game+ pelaamatta muutamaan kertaan 100% varten - normaaliin läpijuoksuun uponnee 40+ tuntia. Ja semmonen pikkumaininta vielä, että tämä on ensimmäinen peli mistä minä tiedän missä pelin lisänimi muuttuu pelin edetessä - Where the Fairy Flies on sitten loppua kohden ihan vaan Airy Lies.

Caldisla, josta kaikki alkaa

Elokuvat 31-35

#31 The Dark
Jouduin kattomaa kahessa osassa kun ei hyvä luoja sentää, en vaan kyenny keskittymää tähä. En siks, etteikö katseluympäristö ois ollu hyvä, vaan kun ei vaan voi kiinnostaa koko elokuva. Myönnettäköön, että se mytologia mistä kaikki tän elokuvan yliluonnolline kama ammennettii, oli semmosta mitä harvoin näkee. Ja sitten se että Sean Bean [spoiler]ei kuolekkaan[/spoiler].

Tarina siis vaan kertoo siitä kun äiti ja tytär muutta hieman jälkijunassa isän jo hieman kunnostamaan mökkiin jonnekkin päin Irlantia, meren lähelle. Niille sellasille korkeille kallioille. Mutta sitte siellä onkii joku paha henki mikä saa sen tytön hengiltä ja äiti sekoaa ja koittaa pelastaa sen. Pelastaa jo kuolleen tyttönsä.

Ehkä tästä könästä joku saa jotai irti, mutta ite vaa mietin että tää vois jo loppua, ja että miksei tää oo jo loppunu.

#32 Puolin ja toisin
Loppujen lopuks tulee aika harvon katottua kotimaisia elokuva. Tätä kattoessa kyllä muistu mieleen miksi. Tässä ei nimittäin tuntunu liiemmin mitää kunnollista rankaa olevan, tai mitää sellasta mikä pitäs tätä kasassa. Tuntu aika pitkälti vaan sellaselta puolentoista tunnin kasalta kohtauksia, mitkä yleensä jotenkii johtaa toisiinsa. Ja sieltä vaikuttas puuttuvan myös jonkuu verran välistä. Parit hahmot vaihto mielipiteitään toisista hahmoista kohtausten välistä aika radikaalisti.

Sillai tiivistetysti ja suurin piirtein tarina oli kai sellanen että joku koittaa rakentaa tien jonnekki venäjän rajan tietämiin, ja urakoitsija on koittanu ostaa työvoiman venäjältä, ja venäläiset kusettaa suomalaisia ja suomalaiset maksaa potut pottuina. Siinä se kai näin... En kyllä tätäkää viitti suositella, ellei ihan pakko ole jotai kotimaista kattoa. Sekava ja hämmentävä, eikä edes hauskasti. Komedia se myös tuntu yrittävän olla, mutta enpä siitä saanu ku parit hymähdykset irti.

#33 Monsters University
Olihan tää tämmönen ihan kiva esiosa Monsterit Oy elokuvalle. Oisin kyllä itte ottanu ennemmi jatko-osan ku esiosan. Elokuva siis kertoo siitä kun Masi ja Tare kouluttautuu yliopistossa edellisen elokuvan ammattiaan varten. Sillai aika perus jenkki-teini-koulu elokuva, paitsi että Monsterit universumissa tavallisten ihmisten sijaan. Kertoo tarinasta jo kaiken. Nii ja tietysti kun kyseessä on esiosa, Masi ja Tare kohtaa tässä vasta ensimmäistä kertaa, eikä ne tietenkään oo heti alkujaan kaveruksia, koska miksi ne ois? Ihan viihdyttävä raina kyllä.

#34 Video Games: The Movie
Hyvin pitkälle vaan videopeli versio jo aiemmin mainitsemastani Comic-con dokumentista. Kerrataa vaa koko alan historiaa alusta lähtien ja ollaan vähä samalla "mut siis hei tää on ihan oikeesti kiva juttu, eikä pelkästään lapsille!"-linjalla kun Comic-con dokkarissa. Eipä tästä oikeen sen enempää oo sitte sanottavaa. Jos aihe kiinnostaa ni suosittelen ennemmi lukemaa muutamat aiheeseen liittyvät wikipedia artikkelit. Jos ei kiinnosta ni ei tota varmaankaa etes kattois muutenkaa vaikka mitä sanoisin.

#35 Cloudy with a chance of Meatballs
Itseasiassa ihan hauska tietokoneanimaatio. Sijottuu pienee kalastajakylään jossa nuori keksijä saa kehiteltyä laitteen jonka taivaalle nostettuaan pystyy vaikuttamaan säähän, vaihtaen tavallisen sataan vaikkapa lihapulliks. Aikansa kun kylä on kerenny tätä ilakoida, alkaa vehje ylikuormittua ja se pitää tuhota.

Ennakkoo vähä pelkäsin, että kaikki hauska tässä elokuvassa tulis pelkästään siitä kun hahmot (ja varsinkii eläimet) ilmeilis ja käyttäytys oudosti KÖHdreamworksKÖH mut olihan siellä ihan jopa dialogissa itessäänki muutamat ihan pätevät läpät. Ihan hyvä!

Noin, tämmöne vähä lyhyempi mitä normaalisti. Ei miulla muuta.

Viihdytä itseäsi huonoilla elokuvilla

Se oli sitten semmonen elokuvailta se.

Aina sillon tällön kaveriporukalla elokuvia katellessa kohalle sattuu semmosia tapauksia, ettei niistä sinällää ole oikeastaa mitää sanottavaa, muuta kun että ne on tylsiä. Hahmot ei kiinnosta, juoni jo miljoonaan kertaan nähtyä könää, dialogi on tyhmää eikä koko kikkareesta löydy mitään mikä jaksais pitää kenenkää mielenkiintoa yllä. Ja yleensä joku meistä (yleensä neljästä) kumminkin jaksaa etes vähän panostaa elokuvan seuraamiseen. Yleensä, vaikka elokuva ei oliskaa mikää mestariteos (niiku ne harvemmin on meijän leffailloissa), jaksetaan niihi kumminkii sen verran keskittyä, että pystytää jotai vitsiä heittämää siitä.

Kuvitelkaapa vaikka mielessänne tilanne, jossa olohuoneessa istuu neljä miestä. Televisiosta pyörii elokuva. Kaksi paikalla olijoista pelaa käsikonsoleillaan, yksi lukee 12 vuotta vanhaa IT-sanakirjaa ja yksi kävelee ympäri olohuonetta ja keittiötä etsien jotakin, jota itsekkin lukea. IT-sanakirja vaihtaa lukijaa, ja jokainen löytää jotakin hauskaa, jo vanhentunutta (tai suoranaisesti väärää tai sekaannuttavaa) tietoa jolle porukka voi nauraa. Sitten joku muistaa taas katsoa TV-ruutua ja ihmettelee ääneen "mitä vittua täs on nyt niiku tapahtunu?", ja vastaukseksi kuuluu "ei mitään hajua.".

Näin siis kului elokuvan "Nothing Left to Fear" ensimmäinen tunti. Toki seurattiin silmät tarkkana elokuvan ensimmäiset 5 minuuttia, joka kerto meille kaiken oleellisen elokuvan tunnelmasta ja mahdollisista tulevista tapahtumista. Tiedettiin siis jo etukäteen, että nyt ollaan kyllä tallattu paskaan. Ja niinhän sitä sitten oltiinki. Siitä noin tunnista eteenpäin sitten kun yritettii aktiivisesti seurata, että mistä tässä nyt on kyse, tuli vain paha mieli kun elokuva muistutti enemmän jotain teinidraamaa. Vähän ajan päästä sitten päätettiinkin kelata viimeiset puoli tuntia. Eikä siinä vieläkää tapahtunu oikeastaa mitään kivaa. Joku kakara kuoli, kyläläiset oli jotai ihme öljymörköjä, hoh hoijaa kun tunnen miten mielenkiinto lipuu kauemmas tätä elokuvaa edes muistellessa.

Heti seuraava elokuva olikii sitten taas vähä samaa luokkaa (Animal), mutta tämän kohdalla päätettiinki toimia hieman eri tavalla. Turvauduttii erääsee vanhaa konstii mikä ollaa todettu aina toimivaks, jos elokuva on tylsä. Nimittäin elokuvasta äänet pois (tai erittäin hiljaselle) ja YouTubesta joku video pyörimään taustalle ja sitte vaa nauretaa niille kohille joissa hahmojen huulet liikkuu täysin samaan aikaan kun taustalla kuuluvassa videossa. Mikä tahansa "Top Arnold Schwarzenegger quotes" video toimii erittäin hyvin, mutta tällä kertaa jäätiin kuulemaan jotakin selvästi esikouluikäisille ipanoille suunnattua animaatiota. Poccoyo tai joku semmonen.

On nimittäin erittäin hauskaa katsoa miten planeetat asettuu paikoillee just oikeella hetkellä kun YouTubesta kuuluu "Now that wasn't such a good idea, was it?" elokuvan päähahmon sytyttäessä mökin huone tuleen. Tai kun kamera lähenee elokuvan mörön jalanjälkeen ja taustalta kuuluu "Oh I wonder whose footprint this might be - do any of you know?". Hassun hauskaa.

Mutta illan toiseksi viimeisen elokuvan kohdalla (Animalin ja tämän välissä oli kaksi ihan katselukelposta elokuvaa) päätettiin viedä tätä konseptia vielä hieman pidemmälle. Elokuvana oli Open Windows jossa ex-pornotähti Sasha Grey yrittää näytellä ihan ku tavalline näyttelijä. Sanoisin että oli jopa ironista katsella tätä elokuvaa pienessä ikkunassa samaan aikaan pitäen selainta vieressä (sekä taustalla) auki, kun elokuva itse näytetään toisen päähahmon (jota näyttelee Frodo... tai siis Elijah Wood) kannettavan ruudulta. Open Windows viittaa siis tosiaan tietokoneen ikkunoihin.

Noh, mitäpä veikkaatte, että selainikkunassa oli avoinna? Ihan summanmutikassa valittuja n. sekuntin mittaisia videoleikkeitä siitä kun Sasha tekee sitä mistä hänet paremmin tunnetaan - panee. Ja se taustalla oleva selain? Vaikka mitä musiikkia. Vanha lastenlaulu "Jos metsään haluat mennä nyt" kun Sasha ratsastaa karhu pukuisella miehellä (myöhemmin sama klippi, mutta taustalla soi Munamiehen "Pomppufiilis"), sekä Pelle Hermannin tunnari, kun kädet pyörittää Sashan persettä. Myös muutaman vuoden takaisista euroviisuista internet maineeseen noussut "epic sax guy" pääsi viihdyttämään meitä, ja totta kai Haddawayn vanha hitti "What is Love?".

Ja pitihän se elokuva muutaman kerran pysäyttää, kun joku hahmo katsoi suoraan kohti vieressä olevaa selainta. Ja koko huone nauraa.

Olkoon tämä nyt sitten opetuksena kaikille, jotka ei halua ettiä uutta elokuvaa, mutta ei tavallaan haluais jättää nykystäkää leffaa kesken - pistäkää YouTubesta hassua musiikkia, tai jotain outoja elokuvaklippikokoelmia tai eskarilaisten animaatioita pyörimää ja naurakaa niin että päätä särkee ja itku tulee. Se on hassua se!