Elokuvat 25-30

Tähän alkuun voi jokainen ihan itse keksiä hauskan vitsin, tai nokkelan sutjautuksen.

#25 Nightcrawler
Kaikista aikasemmista tänä vuonna katsotuista elokuvsta poiketen, tästä olin kuullu ennakkoon pelkkää hyvää. Ja hyvähän se oli!

Elokuva kertoo työttömästä Lousta (Jake Gyllenhaal) joka sattuu yhtenä yönä ensimmäisten joukossa paikalle tiellä sattuneelle liikenneonnettomuus paikalle, jonne hetkeä myöhemmin saapuu myös uutiskuvaaja. Tästä innostuneena Lou hommaa itsekkin videokameran ja alkaa etsiä onnettomuuksia ja muita uutiseksi kelpaavia tilanteita joita kuvata ja myydä paikallisille uutisille. Uran edetessä laitteiston parantuessa myös riskit ja kilpailuvietti muita uutiskuvaajia vastaan kasvaa.

Elokuva käynnistyy hitaasti, mutta onnistuu kyllä pitämää otteessaa koko n. 2 tunnin ajan, eikä hämärä, hieman pahaenteinen tunnelmakaan petä missään vaiheessa. Ite ainakii odotin melkeinpä koko ajan että missä vaiheessa Lou alkaa ite tehä uutisia, ihan vaan ollaksee ensimmäisenä paikalla. Ehdottomasti katsomisen arvonen.

#26 Gone Girl
Tämäkii elokuva oli jonkuu verra suitsutusta saanu osallee, mutta ei pelkästää positiivista. Perustuu saman nimisee kirjaa, mutta ymmärtääkseni jotai on kumminki muutettu, että kirjan lukeneillekki ois jotai uutta. En oo kirjaa lukenu ni en osaa sanoa varmaks.

Näin niiku tiivistettynä tarina kertoo siitä kuinka koko pieni kylä menee sekasin kun päähahmon oletetaan murhanneen vaimonsa. Kaikki johtolangat kyllä viittaa siihen että mies tosiaan ois sen murhannu, mutta kun ruumis puuttuu, eikä mies (tietenkään) tunnusta. Enempää kertomine saattas paljastaa liikaa juonesta, joka toimii aika pitkälti pelkillä juonenkäänteillä. Omasta mielestä elokuva ois kyl voinu loppuu joku puol tuntia aikasemmin mitä se oikeesti loppuu, vaikkakin toisaalta olihan sekii ihan kiva nähä.

Pidemmän päälle oikeestaa vähä tylsä, eikä asiaa tosiaan auta että se on myös pitkä (lähemmäs 2 ja puol tuntia). Kyllähän tuon silti katto, mutta kannattaa ehkä joku traileri vielä vilkasta ja varmistaa että kiinnostaako tarpeeks.

#27 Renaissance
Tämmöne vähä kokeellisempi ja tuntemattomampi raina. Ranskalainen mustavalkonen cel-shading animaatio. Ja päähahmoa ääninäyttelee Bond-mies Daniel Craig.

Olihan tää kyllä visuaalisesti näyttävä ja mielenkiintonen kokeilu, mutta siihen se kyllä jääkii. Juoni pyörii nuoren naisen katoamisen ympärillä, joka sitten johtaa erilaisten lääkefirmojen kutomiin salajuoniin ja vaikka mihin. Mutta kun hahmot ja ääninäyttely on kauttaaltaan sen verta tönkköä ja sielutonta ettei siitä jaksa niinkää paljoa välittää. Eikä se tarina tosiaankaa oo se millä tätä on lähetty myymään, vaan tosiaan se miltä se näyttää. Ja kyllähän se tosiaan näyttää ihan hyvältä. Mutta tosiaan vaan Ihan Hyvältä. Omaan mielipiteeseen varmasti vaikuttaa se ku peleissä aina aika ajoin käytetään samaa animaatiotekniikkaa, ja niissä on melkeinpä poikkeuksetta onnistuttu paremmin. Ja pidemmän päälle se mustavalkoisuus rokottaa myös niitä tyylipisteitä, sillä joissakin kohdissa on erittäin hankala hahmottaa syvyyttä, ja hahmot sekä taustat tuntuvat hieman sulautuvan yhteen.

Varmaan kaikki artsy fartsy rakastajan tykkää tästä, mutta ei tästä kyllä jää oikeastaa mitään käteen tavalliselle elokuvan katsojalle. Ei tällä oikeestaan ole tuon omaperäsen visuaalisen tyylin lisäks muuta tarjottavaa. Kannattaa jättää välistä.

#28 Wreck-It Ralph
Suom. Räyhä-Ralf. Oikein kiva Disney animaatio, johon on ympätty vähintäänki ämpärilline viittauksia oikeisiin videopeleihin, ja vielä heitetty sekaan muutamat parodiat uudemmista.

Tosiaan tollanen kokoperheen raina. Kertoo Räyhä-Ralfista, joka on omassa pelissään vain pahis, mutta joka haluaisi nyt vaihteeksi olla hyvis. Loppu onkin sitten seikkailua parissa muussa pelissä (joiden välillä kaikki pelihahmot siis kulkee pistorasioiden kautta) joissa Ralf koittaa todistaa että pahiskin voi olla hyvis.

Hauskahan tuo on, niin kun sen pitäski olla. Muutamat vitsit ja viittaukset ei kyllä aukea, ellei tiedä lähinnä vanhoista peleistä jotakin, mutta ei se kyllä nautintoa yhtään vähennä vaikkei niitä älyäkkään. Suosittelen kyllä.

#29 A Fantastic Fear of Everything
Öh...

Varmaanki paras tapa kuvailla tätä on verrata tätä Mr. Beaniin. Kuvitelkaa, että yksi Mr. Bean jakso venytetään puoleentoista tuntiin. Ei siis lisätä vitsejä, vaan venytetään. Ja että Mr. Bean puhuisi. Paljon. Koko ajan. Joku siitä varmasti pitäis, mutta itse en lämmennyt. Tarinallisesti elokuvassa ei oikeastaan kerkeä tapahtua paljoa mitään. Päähahmo yrittää kirjoittaa kirjaa sarjamurhaajista, mutta alkaa sitä kirjoittaessa pelätä kaikkea, ja erakoituu täysin. Mutta yhtäkkiä pitäisikin lähteaä asunnosta ulos haastattelua varten, mutta kaikki vaatteet on likasia. Noh, pesulaan pesemään. Ja sitten päähahmo kidnapataan, sitten muistellaan lapsuutta, ja sitten elokuva onkin jo loppu. Ja kaikki tämä puolessatoista tunnissa Simon Peggin melkeinpä yhtäjaksoisella sekoamisella ja pelkäämisellä. Voi sitä aikansa huonomminkin käyttää, mutta en kyllä itse lähtisi tätä suosittelemaan.

#30 劇場版ポケットモンスター ベストウイッシュ キュレムVS聖剣士 ケルディオ
Elikkä siis "Gekijouban Poketto Monsutaa Besuto Uisshu Kyuremu tai Seikenshi Kerudio", taikka vaikka suomalaisittain "Pokémon-elokuva: Kyurem vs. Oikeuden Miekka". Jo viidestoista (15) pokemon elokuva. Huh sentäs.

Ei kyllä mitenkää erityisen hyvä, edes pokemon elokuvaks. En oo kyllä kaikkia (niitä on 17) nähny (8 vaan) mutta niistä mitä olen nähny, tää on niistä se huonoin. Tähän vaikuttaa hieman kyllä omat preferenssit pokemoneihin liittyen, mutta myös muutenkii. Omasta mielestä nimittäin tämä Oikeuden Miekka-joukko (Keldeo, Virizion, Terrakion ja Cobalion) on sieltä tylsimmästä päästä näistä legendaarisista pokemoneista. Niitä kun ei etes tarvii mitenkää jahdata tai ettiä tai mitää, ne vaan odottaa suht näkysällä että millon pelaaja tulee ne nappaamaan. Paitsi Keldeo, jota sai vain tapahtumista, joita Suomessa ei etes järjestetä (tai ainakaan mainosteta).

Mutta niin siitä ite elokuvasta. Keldeo on nuorin noista Oikeuden Miekoista, eikä ole vielä läpäissy testiä ollakseen oikeasti osa tätä poppoota. Kolmen muun vielä kieltäessä Keldeota edes yrittämästä koetta hänen oman turvallisuuden vuoksi, juoksee Keldeo totta kai koettamaan. Tarkoituksena olisi päihittää Kyurem taistelussa, mutta hyvin äkkiä käy ilmi ettei Keldeo ole tarpeeksi vahva. Muut Miekat yrittää auttaa, mutta Kyurem jäädyttää ne ja Keldeo karkaa. Sitten vasta törmätään Ashiin, joka sitten auttaa Keldeota pelastamaan Miekat ja päihittämään Kyuremin. Ja näinhän siinä sitten käy. Siinäpä se.

Animaatio on kyllä itseasiassa odotettua parempaa (verrattuna esim. Son of Batmaniin), mutta ääninäyttely on parhaimmillaankin vaan siedettävää. En edes yritä peitellä sitä tosiasiaa etten yleisestikkään pidä suomenkielisistä dubbauksista, mutta tässä ne on kyllä aika huonot. Pientä huvitusta myös aiheuttaa pokemonien nimien englantilaisittain ääntäminen. Selkeinpänä esimerkkinä Cobalion, joka suomalaiseen korvaan kuulosta Koubäliöniltä. Mutta niin. Enpä voi kyllä tätä suositella ellei pokemonit kiinnosta. Ja siinäkin tapauksessa kannattanee etsiä japanilaiset dubbaukset, joita Netflixissä ei ole. Jos taskuhirviöt ei kiinnosta, kannattaa ihan suosiolla jättää välistä.

Ei muuta, tällä kertaa